maanantai 7. huhtikuuta 2014

Second hand löytöjen unelmaviikko ja ajatus missiosta

Viime viikon torstaina oli ihan mahtava päivä. Tiedättehän sen tunteen, kun on haaveillut jostain jutusta jonkin aikaa ja sitten löytää sen, ILMAISEKSI!! Oon jo hetken aikaa metsästellyt itselleni boyfriend-farkkuja. Tuo mun oma "boyfriend" on sen verran iso kaveri, että sen farkkuja en oikein voi harkita. No torstaina sitten kävin pyörähtämässä mun rakkaalla lähikirppiksellä Toppila-Centerissä ja kas kummaa: täydelliset valmiiksi risat odottivat minua "ota tästä ilmaiseksi"-korissa.

Näähän on siis niin tämän hetken juttu, että melkein tirautin onnenkyyneleen tämän johdatuksen takia. Sopii hyvin erityisesti kevään ja kesään rennompiin asuihin ja korkkareiden kanssa näistä voi loihtia vaikka vähän "juhlavammankin" lookin. Ja värikin oli just sitä mistä haaveilin. Seuraavat farkut, jotka ajattelin kotiuttaa on kunnon flaret eli 70-luvun leikkauksella olevat leveät lahkeet. Katsotaan mistä ja milloin ne löytyy.

Toinen hieno juttu minkä samalla reissulla löysin oli ruskea nahkavyö. Vähän leveämpi kuin mitä normisti käytän, mutta tosi hyvä esim. farkuissa ja vaikka leveän takin kurttaamiseen vyötärölle. Se maksoi siis 50 senttiä. Aijai mikä ostosreissu!

Tässä nämä kaksi uutuutta arkisessa asussa aiemmista postauksista tutun pitsipaidan kaverina. Anteeksi surkealaatuinen päätön selfie ja eteisen sotku :P Tää vois olla niitä kuuluisia #arkihaaste-otoksia parhaimmillaan.




Tätä second hand euforiaa jatkui, kun löysin vielä tällä viikolla kapean punotun mokkajäljitelmävyön samaisesta paikasta ja tänään kotiutin aivan ihanat Billi Bi-korkkarit keskusta lähetyskirpputorilta kolmella eurolla. Perfect week!!

Korkkarit


Ja ne vyöt



Tässä mun loihtima lookki kera uusien housujen ja korkkareiden. Niin ja musta punosvyö myös asussa mukana. Tähän asuun olen aika tyytyväinen. Se on minun näköinen ja just nuo kontrastit kiehtoo. Jotain tosi klassista ja toisaalta tosi grungea. Boho chic, kinda. Innostuin niin kovin, että otin oikein monta kuvaa, monesta kulmasta.





Oon aika paljon miettinyt, että mikä mun missio tässä vuoden projektissa on. Tärkeinhän on tottakai motivoida itseään tekemään parempia kulutusvalintoja. Samalla kuitenkin asiaa pohdittuani tajusin, että haluan myös esimerkilläni viestittää, että kaikki ekologinen pukeutuminen ei ole hippimäistä ja automaattisesti näytä jotenkin erikoiselta tai kulahtaneelta. Haluan siis osoittaa, että tyylistä voi pitää kiinni, vaikkei kuluttaisikaan ns. perinteisellä tavalla. Saattekohan ajatuksesta kiinni? Ja nyt haluan korostaa, että ihailen erikoisia tyylejä kuten esim Erikalla on. Mutta aika harvalla meistä on oikeasti niin paljon itsetuntoa ja tyylitajua, että voisi kantaa tuollaisia lookkeja noin upeasti. Sama pätee myös mun ehdottomaan esikuvaan Outi Pyyhyn.

Eli haluan tarjota second handia ja tuunausta varteenotettavana vaihtoehtona meille klassisemman koulukunnan naisille. Olisko siinä missiota kerrakseen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti